5 helppoa tapaa tukea lapsen tunnetaitoja

Lapsen kiukku, ilo, pettymys ja pelko kulkevat mukana joka päivä. Tunteiden nimeäminen ja niiden kanssa eläminen eivät kuitenkaan synny itsestään. Ne opitaan – ja siinä me vanhemmat olemme avainroolissa.

Vaikka tunnetaidot tuntuisivat pieneltä nyt, ne auttavat myöhemmin ystäväriidoissa, koulupäivän pettymyksissä ja isommissa elämän hetkissä. Hyvä uutinen? Tunnetaitoja voi opetella ihan arjen keskellä. Tässä viisi vinkkiä, jotka meillä ovat toimineet.

1. Nimeä tunteet ääneen – heti pienestä pitäen

On vaikea rauhoittua, jos ei edes tiedä, mikä tunne on kyseessä. Kun lapsi suuttuu, pettyy tai riemastuu, yritä sanoa tunne ääneen:

• "Harmittaako, kun leikki keskeytyi?"
• "Taitaa vähän jännittää uusi paikka?"

Tämä auttaa lasta yhdistämään kehon tuntemukset sanoihin – ja sitä kautta tunteiden säätely helpottuu myöhemmin.

2. Pysy rauhallisena tunteiden myrskyssä

Kun lapsi itkee tai raivoaa, voi olla houkuttelevaa sanoa: "Ei tarvitse itkeä." Mutta oikeasti – itku ja kiukku kuuluvat elämään. Koita pysyä rauhallisena, vaikka tunne kuohuisi ympärillä.

• "Minä näen, että sinua harmittaa. Se on ihan sallittua."
• "Otetaan pieni tauko, ja jutellaan sitten, kun olet valmis", joskus paras tapa auttaa lasta rauhoittumaan on antaa hetki omaa aikaa.

Lapsi oppii parhaiten, kun aikuinen näyttää, että kaikkia tunteita saa tuntea – ja että niistä selvitään.

3. Hyödynnä sadut ja tarinat

Meillä satujen lukeminen on ollut paras hetki jutella tunteista. Valitse tarinoita, joissa hahmot kokevat iloa, pelkoa, suuttumusta. Pysähdy välillä kysymään:

• "Mitäköhän tuo hahmo nyt tuntee?"
• "Mitä sinä tekisit samassa tilanteessa?"

Myös yksinkertaiset tunnekortit tai kuvat voivat auttaa, jos sanat ovat vielä hakusessa.

4. Näytä, että omatkin tunteet kuuluvat elämään

Lapset oppivat mallista. Jos me aikuiset piilotamme tunteemme, lapsikaan ei opi, että niitä saa näyttää. Ei tarvitse esittää sankaria.

• Jos olet väsynyt, sano se: "Tänään minua vähän väsyttää, ja siksi saatan olla kireä."
• Ja jos hermostut, voit myöhemmin sanoa: "Olin äsken tiukka, mutta nyt olen rauhoittunut. Halusin kertoa sen sinulle."

Tämä opettaa lasta siihen, että tunteet tulevat ja menevät – ja niistä voi jutella.

5. Treenatkaa yhdessä palautumista

Tunteet tulevat ja menevät – ja rauhoittumista voi opetella ihan pienin askelin. Kun kiukkukohtaus laantuu, pysähdy hetkeksi:

• "Se oli iso tunne. Nyt on parempi olla, eikö?"

Voitte yhdessä keksiä, mikä auttaa seuraavalla kerralla: pieni halaus, oma rauhoittumispaikka tai vaikkapa syvä hengitys.

Tärkeintä ei ole estää tunteita, vaan oppia selviämään niistä turvallisesti.

Lopuksi: pienet teot, isot vaikutukset

Välillä tuntuu, että mikään ei auta – ja seuraavana päivänä lapsi yllättää empaattisella teolla tai sanoilla, joita ei edes odottanut.

Välillä mennään eteenpäin, välillä otetaan takapakkia – vähän kuin opeteltaisiin pyöräilyä. Joka kerta kun pysähdyt kuuntelemaan lastasi, rakennatte yhdessä jotakin tärkeää.

Ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että yrittää.